Avainsana: Teollisuuden projektit
Riskienhallinta teollisuuden projekteissa
Riskienhallinta kattaa erittäin paljon asioita teollisuuden projekteissa, kuten putki- ja laiteasennuksissa. Kyse voi olla esimerkiksi turvallisuuteen liittyvistä riskeistä tai riskit voivat liittyä kannattavuuteen ja kykyyn ottaa vastaan tilauksia. Tärkeimpänä näistä toki on aina turvallisuuteen liittyvät riskit. Ne on pakko kartoittaa aina riittävällä laajuudella ja tarkkuudella. Turvallisuuteen liittyvien riskien laiminlyönti on paitsi henkilöstölle äärimmäisen vaarallista, mutta myös taloudellisesti riskialtista. Riskien kartoitus onkin tehtävä jokaisen pelissä mukana olevan osasen kohdalla erikseen.
Tarjouspyyntövaiheessa on pystyttävä näkemään, onko meillä mahdollisuus toimittaa kyselyssä olevaa kokonaisuutta. Onko resurssit mm. ta loudellisesti riittävät, onko työkokonaisuus, vallitsevat olosuhteet ja niihin liittyvät riskit hallittavissa sekä onko työn laatuvaatimuksissa riskipaikkoja, jotka täytyy huomioida. Käydään aihe aiheelta nämä läpi.
Työturvallisuudesta ei tingitä missään tapauksessa
Työturvallisuus on asia, josta emme Instmanilla koskaan tingi, on siis luontevaa aloittaa siitä myös riskien läpikäynti.
Työturvallisuuden osalta meitä velvoittaa niin laki, moraalinen velvollisuus ja myös työtoveruus. On kyse sitten työntekijästä tai toimitusjohtajasta, on jokaisen velvollisuus tehdä kaikkensa, että ihmisillä on turvallista työskennellä. Tässä on kyse toimintakulttuurista. Havaitut riskit ja niiden poistaminen sekä hallinta parantavat koko työyhteisön toimintaa ja on näin ollen ehdottoman tärkeä asia.
Työturvallisuuteen voisi ajatella riskienhallintamielessä ainakin kaksi erillistä kokonaisuutta. Ensimmäinen on nimenomaan toimintakulttuuriin ja yrityksen toimintaa yleisesti liittyvät riskit. Esimerkkinä vaikka se, että huomioidaanko riskit ja kerrotaan muille esimerkiksi turvallisuushavainnoinnilla vai peitelläänkö riskejä.
Riskien tiedottaminen
Riskeistä tiedottaminen on ensiarvoisen tärkeää, koska mikäli niitä peitellään riskit kasvavat. Joku uusi työntekijä voi tulla samaan toimeen, eikä tunnista riskejä riittävästi, koska muut toimivat ne huomioiden, mutta niistä mitään puhumatta. Riskistä voi tulla niin arkipäiväinen, että työntekijä rutinoituu aiheuttaen sen, että riski toteutuu. Tilanne ympärillä voi muuttua sen verran, että riski kasvaa. Toinen on työkohteessa olevat riskit. Ne on joka kerta pystyttävä käymään läpi ja tunnistamaan. Näin työtekijä pystyy keskittymään puhtaasti työn laadukkaasti suorittamiseen. Tähän liittyy toki samat riskit kuin ensimmäisessäkin. Mittakaava on vain eri.
Taloudelliset riskit
Taloudelliset riskit isoissa teollisuuden projekteissa ovat toki ilmeiset. Muutenhan tätä tekisivät kaikki. Riski on totta kai se, että projekti ei ole meille kannattava taloudellisesti. Tämän riskin hallitsemiseksi on meilläkin useita juttuja, mitä käydään läpi. Tämän alle kuuluu oikeastaan kaikki loput asiat. Myös turvallisuus, mutta se on sen verran korkealla prioriteetilla, että ne riskit kartoitetaan jo ennen tätä vaihetta.
Yksi hyvistä vihjeistä taloudellisen riskin hallitsemiseksi on projektin laajuus. Laajuudella voi tässä kohtaa ajatella joko rahallisesti tai vastuiden osalta. Rahallisesti riskinä voi olla, ettei yrityksen kassa kestä kyseessä olevan kokoista projektia. Tähän toki on olemassa rahoitusvaihtoehtoja, mutta sekin aiheuttaa omia riskejään. Selvää on, että teollisuuden urakoissa ja ylipäätään liiketoiminnassa kuluja alkaa tulla maksettavaksi ennen kuin maksuposteja menee maksuun. Toisin sanoen onko kassassa rahaa maksaa maksut ennen kuin projektiin sijoitettu työ, materiaalit ja tarvikkeet alkavat maksamaan itseään takaisin. Vastuut mitä urakka sisältää voivat myös olla riskejä. Esimerkiksi jos kokonaisuus sisältää vaatimuksen toimia pääurakoitsijana, lisää se huomattavasti vastuita työmaalla jo lain velvoittaman. Toisena esimerkkinä nostan valmistajan vastuut ja suunnitelmavakuudet ym.
Riskienhallinta käytännössä
Kun riskit ovat tunnistettu ne täytyy pitää hallinnassa. Eli turvallisuusmielessä esimerkiksi laadukkaila ja turvallisilla suojaimilla. Taloudelliset riskit voidaan hallita, vaikka määrittelemällä kuinka isoja keikkoja otetaan ja seuraamalla toteutuneiden kauppojen kannattavuutta. Tällä saadaan tuntumaa tulevaisuuden keikkojen laskennallisista kannattavuuksista ja niistä riskitekijöistä, joita kyseisen tyyppinen hanke pitää sisällään. Riskit aikataulujen pitämisestä on usein kiinni siitä, onko aikataulun kriittisiin töihin kiinnitetty huomiota ja onko niiden riskit tunnistettu ja onko ne hallinnassa.
Jokainen liiketoiminta-ala pitää sisällään omia riskejä. Näitä ei pääse pakoon missään toiminnassa. Eri aloilla ne voivat olla erisuuruisia, mutta niitä joka tapauksessa on. Lisäksi olen huomannut, että liiketoiminnan kasvaessa myös riskit kasvavat ja niitä oppii hallitsemaan.
Instman Oy on kasvanut yhden miehen asiantuntija yrityksestä lähes kahdenkymmenen ihmiset projektitaloksi. Ja suunta on edelleen ylöspäin. Liikevaihdolla mitattuna kolmen toimintakauden aikana kasvu on ollut huimaa. Tämä toki lisää riskejä niin liiketoiminnassa kuin yksityisesti. Silti näen, että meillä riskit ovat hallinnassa ja ote paranee koko ajan. Älkää siis säikähtäkö riskejä, hallitkaa niitä.
Ota yhteyttä, niin keskustellaan lisää.
Mikko Lähteelä
Toimitusjohtaja, tekninen johtaja
Puh. +358 40 1657 222
mikko.lahteela(a)instman.fi
Tommi Pakarinen
Project Manager
Puh. +358 40 901 0029
tommi.pakarinen(a)instman.fi
Hyvällä työsuunnittelulla laatua ja kannattavuutta
Yksi tärkeimmistä, mutta aliarvostetuimmista tehtävistä teollisuuden työmaalla on työsuunnittelu. Huolellisella työsuunnittelulla työt saadaan vaiheistettua siten, että työ voidaan viedä loppuun mahdollisimman turvallisesti, laadukkaasti ja aikataulussa.
Myös sidosryhmien tehokkaan hyödyntämisen kannalta hyvä työsuunnittelu on erittäin tärkeää. Hyvällä työsuunnittelulla voidaan sopia esimerkiksi alihankinnan kanssa asioista hyvissä ajoin etukäteen. Tai ainakin niin hyvissä ajoin, kun se on kussakin tilanteessa mahdollista.
Sidosryhmät kiittävät
Alihankkijat ovat usein niitä, jotka joutuvat joustamaan työnsuunnittelun pettäessä tai puuttuessa. Palveluntoimittajat ovat usein itse omassa työsuunnittelussaan huomioineet tilaajan mahdollisesti puutteet työsuunnittelussa.
Odotusaikojen pitämiseksi pienenä on äärimmäisen tärkeää, että työsuunnittelussa on otettu huomioon milloin ja missä alihankkijaa käytetään. Esimerkiksi tarvitseeko toimittajan tulla työmaalle vai voidaanko kyseinen asia hoitaa konepajassa tai jopa palveluntoimittajan tiloissa. Tällaisissa asioissa voivat säästöt olla huomattavia.
Myös muut sidosryhmät, kuten vaikkapa tuotannon organisaatiot ja tilaajan muut organisaatiot saavat projektien hyvästä työnsuunnittelusta arvokasta tietoa. Alhaallaoloajat lyhenevät, luovutuskäytäntöjä voidaan porrastaa, ettei projektin tai huoltoseisokin viimeisillä hetkillä olisi töiden luovutusten suhteen ruuhkaa vaan niitä voitaisiin porrastaa, kun tiedetään riittävällä tarkkuudella osakokonaisuuksien valmistumisaikataulu.
Omatkin tykkäävät
Työntekijöiden juoksuttaminen on miltä tahansa kantilta ajateltuna pöljää hommaa. Siitä ei perusta työntekijät, työnjohtajat, muut toimihenkilöt tai kukaan muukaan. Ei toimittajat eikä tilaajat. Eikä siitä pidä myöskään projektin kate.
Työkalupakin kantaminen itsessään ei auta työedistymistä millään tavalla.
Mitä enemmän työajasta saadaan suunnitellusti tehtyä tuottavaa työtä, sitä kannattavampaa yrityksen liiketoiminta pääsääntöisesti on. Huonon työsuunnittelun tai sen kokonaan puuttumisen riski on, että kentällä oleva henkilöstö alkaa passivoitua. Eritoten mikäli työsuunnittelu on sillä tasolla, että jokaista työvaihetta edeltää vaihtelevan mittainen ennakoimaton odotus.
Kaikkea ei voi suunnitella
Hyväkään työsuunnittelija ei voi tehdä hyvää työsuunnittelua ilman riittäviä ja riittävän luotettavia lähtötietoja. Mikäli ns. tuntemattomia tekijöitä on liikaa, on suunnittelu väkisinkin puutteellista. Tällöin on luonnollisesti varauduttava odotusaikoihin. Toki on hyvä tiedostaa etukäteen työt joista on puutteellista tietoa. Näitä töitä voidaan ikään kuin tarkkailla, jospa niitä päästäisiin tekemään jossain välissä missä olosuhteet ovat otolliset.
Kun tehdään olemassa olevaan laitokseen muutostöitä, muuttujia on aina paljon. Näihin lukeutuu niin muut toimijat työmaalla kuin tuotantoprosesseihin liittyvät erotuskäytännöt ja niiden haasteet.
Luoksepäästävyys
Luoksepäästävyys on niin ikään iso tekijä töitä suunnitellessa. Eritoten putkistoprojekteissa. Usein kenttähitsien määrää pystytään vähentämään huomattavasti hyvällä työnsuunnittelulla. Esimerkiksi painekokeen piiriin voidaan saada suurempi osuus putkistosta. Se kun on yksi ensisijaisista tavoista. Ainakin mikäli uskomme EN13480-4 standardia ja miksipä emme uskoisi.
Luoksepäästävyyttä voidaan ajatella myös ruostumattomien teräsputkien hitsauksessa TIG menetelmällä ja juuren kaasutuksen mahdollisuuteen tai mahdottomuuteen. Mikäli putken juurikaasutusta ei voida tehdä, vähenee käytettävissä olevat hitsausprosessivaihtoehdot huomattavasti. Tämä taas vähentää käytettävissä olevaa työvoimaa kyseiseen kohteeseen. Työsuunnittelussa voidaan usein ottaa huomioon tällaiset asiat.
Onko työn tekemiselle edellytyksiä
Viimeiseksi muttei vähäisimmäksi olen jättänyt ”edellytykset työn tekemiselle”. Työsuunnittelu riittävällä tarkkuudella kertoo tekijälleen, onko työn tekemiselle ylipäänsä edellytyksiä. Kyseessä voi olla esimerkiksi materiaali, joka on erittäin huono hitsattava tai muuten haastava materiaali. Tällainen asia on erittäin monesti pelastanut tai kaatanut yrityksiä tai ainakin yksittäisiä projekteja.
Tätä asiaa sivusin jo teknistä katselmusta koskevassa blogikirjoituksessani. Nämä asiat ovatkin toisiaan tukevia osatekijöitä teollisuuden projektipäällikön työpöydällä.
Ota yhteyttä, niin keskustellaan lisää.
Mikko Lähteelä
Toimitusjohtaja, tekninen johtaja
Puh. +358 40 1657 222
mikko.lahteela(a)instman.fi
Tommi Pakarinen
Project Manager
Puh. +358 40 901 0029
tommi.pakarinen(a)instman.fi
Teollisuuden työturvallisuus ja valvonta
Työturvallisuus on teollisuuden projektitoiminnan A ja O. Työn tekeminen turvallisesti on kaikkein tärkein lähtökohta kaikessa mitä tehdään tai aiotaan tehdä. Turvallisuus on mukana kaikissa vaiheissa ja jokaisessa työkokonaisuudessa. Työturvallisuus nähdään tosi usein pakkopullana ja pahana asiana.
Varsinkin suorittavalla tasolla ja isolla osalla myös toimihenkilöitä. Tämä on tosiasia koko Suomen teollisuudessa. Toisin sanoen edessä häämöttää kulttuurin muuttaminen koko maan mittakaavassa.
Perehdytys ja työturvallisuusvalvonta ensiarvoisen tärkeää
Turvallisuusperehdytys on hyvin tärkeä työkalu silloin, kun uutta porukkaa tulee usein. Suurissa laitoksissa näin monesti on. Tästäkin syystä suurissa laitoksissa työturvallisuusorganisaatiot ovat laajat ja niihin on panostettu suuresti. Mitä isompi projektikokonaisuus, sitä tärkeämpää on huolellinen työturvallisuusvalvonta.
Jokaiseen laitokseen perehtyessä on hyvä, että turvallisuusasiat käydään perusteellisesti läpi.
Rakennustyömailla työmaaperehdytys on laissa määrätty. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta sanoo näin: ”Päätoteuttajan on huolehdittava perehdyttämällä ja opastamalla siitä, että kaikilla yhteisen rakennustyömaan työntekijöillä on riittävät tiedot turvallisesta työskentelystä ja että he tuntevat kyseessä olevan rakennustyömaan vaara- ja haittatekijät sekä niiden poistamiseen tarvittavat toimenpiteet”.
Ihan hyvä näin. Kukapa muukaan niitä osaisi arvata.
Pelkkä työmaaperehdytys ei tietenkään riitä vaan aina tulee rakennustyömaahan asennoitua siten, että kyseessä on rakennustyömaa. Osat vaihtavat paikkaa, paljon väliaikaisia juttuja, reikiä seinissä, reikiä laittioissa ja katoissa.
Rakennustyömaan työturvallisuusvalvonta on osa Instman Oy:n tarjontaa.
Kuka valvoo ja kyttää ketä
Työturvallisuustoimet koetaan usein työntekijöiden keskuudessa kyttäämisenä ja tarpeettomana hidasteena työ tekemiselle. Luulen, että se johtuu siitä, että asiaa on alun perin lähdetty markkinoimaan väärin.
Vielä tänä päivänäkään moni on haluton tekemään turvallisuushavaintoja, koska ne koetaan juoruamisena ja kyttäämisenä. Minusta lähtökohta on väärä. Miten tähän on päädytty, sitä en osaa sanoa. Miten tästä pitäisi edetä? Siihen minulla on pari ajatusta.
Mielestäni työturvallisuushavainto tulee markkinoida työlaatua ja sujuvuutta parantavana tekijänä, mitä se tietenkin onkin. Lähtökohtana ei saa koskaan olla se, että yritetään löytää tekijästä vika. Toki on se näinkin aika ajoin, mutta pääsääntönä kuitenkin on, että kukaan ei halua loukata itseään eikä kukaan halua tehdä töitä turvattomissa olosuhteissa.
Puutun, välitän
Erään asiakkaan työturvallisuusteema tällä hetkellä on tai ainakin hiljattain oli ”puutun, välitän”. Siinä ideana on, että hyvässä hengessä puututaan turvattomiin työtapoihin. Ihan hyvä ajatus. Mielestäni kuitenkin vähän puolitiessään.
Minä olen kunnianhimoisempi. Minun mielestäni asia on tuotava siten, että ihminen puuttuu omaan tekemiseen enemmän kuin toisen. Itsekritiikki toimintatapojen, työkalujen ja ympäröivien riskien kartoituksessa on tavoite. Ohjaava puuttuminen on työkalu mitä tulisi käyttää vain turvallisuuskulttuurin lähtötilanteessa ja silloinkin harkiten.
Laatu- ja työturvallisuusajattelun erottelun aika on ohi
Omassa yrityksessäni olen alkanut ajamaan työturvallisuusajattelua hieman eri kulmalla. Jokainen turvallisuuspoikkeama ja turvallisuushavainto tekee yrityksen työskentelystä ja työtavoista aina hieman parempia.
Aina kun turvallisuushavainnon korjaavat toimenpiteet on tehty, työpaikasta on tullut vähän mukavampi ja helpompi paikka olla ja tehdä töitä. Aina laatu paranee. Aina työ vähän helpottuu. Voi olla, että jokin yksittäinen asia muuttuu hieman työläämmäksi, mutta perusajatus on tämä.
Kun saan tämän ajatusmaailman jokaisen ihmisen käyttöön, paranee työympäristö joka paikassa joka tasolla. Tietyllä tavalla jokainen tekee työturvallisuustyötä kotona mielellään ja huomaamatta. Jos terassilla naula irvistää, se kaivetaan pois tai hakataan takaisin. Kotona talon ylläpitotyöt ovat turvallisuutta viime kädessä parantavia. Tämä ajattelu tulisi saada myös työpaikoille. Esimerkiksi pakettiauton järjesteleminen on työturvallisuutta.
Onko teillä jotain hyviä konsteja, kun puhutaan työturvallisuuden parantamisesta tai henkilöstön sitouttamisesta turvallisuustavoitteisiin?
Ota yhteyttä, niin keskustellaan lisää.
Mikko Lähteelä
Toimitusjohtaja, tekninen johtaja
Puh. +358 40 1657 222
mikko.lahteela(a)instman.fi
Tommi Pakarinen
Project Manager
Puh. +358 40 901 0029
tommi.pakarinen(a)instman.fi
Projektien aikataulu ja aikataulutus
Miten on, onko teillä projektien aikataulut pitäneet?
Oleellinen osa teollisuuden projektinhallintaa ja projektien tehokasta läpivientiä on onnistunut aikataulutus. Lähtökohtaisesti raamit aikataulutukselle luo asiakas. Asiakas kertoo koska saa aloittaa ja ennen kaikkea koska tulee olla valmista. Tämän jälkeen meidän projektiasiantuntija tekee aikataulusta riittävän tarkan ja yksityiskohtaisen, jotta yhteisiin määriteltyihin tavoitteisiin päästään.
Mikäli pääurakoitsija tai asiakas määrittää suurelta osalta myös aikataulutuksen, on heidän oltava erityisen tarkka, ettei vaadi toimittajilta liikoja. Kun asiakas on luonut itse tarkan aikataulun, kantaa hän siitä myös suurimmissa määrin vastuun. Eli tilaajana kannattaa olla erittäin tarkkana sen suhteen, alkaako tekemään liian tarkkoja aikatauluraameja. Toki jossain tapauksissa tämä on ainoa vaihtoehto.
InstMan Oy tarjoaa myös projektikoordinointipalvelua, mukaan lukien aikataulutus ja valvonta.
Jos työmaalla toimii useita eri toimijoita, pääurakoitsijan, määrätyn projektiasiantuntijan tai tilaajan on varmistettava tiedon kulku eri toimijoiden välillä. Tehokkaalla tiedon kululla taataan onnistunut ja aikataulussa pysyvä projekti, oli kyseessä sitten teollisuuden putkiasennukset tai kone- ja laiteasennukset.
Jaa tietoa ja vältät ongelmat
Moni urakoitsija tekee aikataulun, koska tilaaja sanoo niin. Näin ei saisi olla. Aikataulutus ja siitä kiinnipitäminen on erittäin tärkeää siinä vaiheessa, kun tontille sattuu toinenkin toimija.
Usein huomataan, että pienet ja kriittiset yksityiskohdat jäävät helposti jakamatta. Pienet asiat muodostavat kuitenkin kasaantuessaan isojakin osakokonaisuuksia. Kun näiden kohdalla aikataulutus alkaa pettämään, ajaudutaan helposti ongelmiin kokonaiskuvassa. Usein pieniltäkin tuntuvat asiat voivat olla erinomaisen tärkeitä projektin toiselle osapuolelle.
Työmaakokouksissa ja -palavereissa ei tule pitää kynttilää niin sanotusti vakan alla vaan mielumminkin olla erityisen avoin. Kerrata kaikki haasteet mitä tulevaisuudessa on sen työmaan osalta odotettavissa. Esimerkiksi suuret haalaukset ja nostot kannattaa kertoa heti kun tietää mihin aikaan olisi mahdollista tehdä ko. työt ja aloittaa näin aikataulun sovittaminen välittömästi ja proaktiivisesti.
Keskitytään siis jakamaan ja vastaanottamaan tietoa, näin vältytään monista ongelmista.
Kysy tarvittaessa
Erinomaisen tärkeää on myös muistaa vastaanottaa tietoa ja tarvittaessa kysyä. Mikäli jokin sidosryhmän toimituskokonaisuuksista on oman edistymän kannalta kriittinen, kannattaa asia tuoda mahdollisimman nopeasti esille. Voi hyvin olla, ettei se ole millään tavalla kriittinen kyseisen osakokonaisuuden toimittajalle. Voi olla, että se on siinä ”tehdään sopivassa välissä” -pinossa. Tai sitten se onkin kokonaiskuvan kannalta erittäin oleellinen osa projektia, jolloin sen edistyminen oikeassa aikataulussa muodostuu todella arvokkaaksi.
Mikäli toinen projektiosapuoli ei ymmärrä jakaa riittävästi tieto, on tärkeää olla aktiivinen ja kysyä. Kysyvä ei teollisuudenkaan projekteissa tieltä eksy.
Teollisuuden projektien aikataulut elää
Kuten kaikki varmasti tietävät, jokaisessa isommassa teollisuuden projektissa aikataulu elää. Varsinkin rakennusvaiheessa, kun työmaalla on useampi eri alan toimija. Hyvän projektijohdon ominaisuuksiin kuuluu aikataulujen muutoksiin sopeutuminen. Toki sopeutuminen on aina huomattavasti helpompaa, jos muutoksista tiedetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Jos aikataulun muuttuminen toisaalla aiheuttaa viivästyksiä kyseisessä kohteessa, voidaan resurssia kohdistaa muualle. Näin yksittäisistä viivästyksistä ei koidu liikaa haittaa ja projektin kokonaisaikataulusta saadaan pidettyä kiinni.
InstMan Oy:n projektiorganisaatio pitää aikataulukokouksen tarvittaessa päivittäin, jotta tietoa saadaan siirrettyä läpi koko työporukan. Aikataulumuutoksista on aina erityisen hyvä tiedottaa myös suorittavalle tasolle. Näin vältytään turhalta ihmettelyltä siinä vaiheessa kun työn kohde muuttuu.
Aikataulutus yhteisenä työkaluna
Lopuksi voidaan kiteyttää, että aikataulu ja aikataulutus ovat kaikkien työmaalla toimivien yhteinen työkalu. Tästä syystä tiedonkulku on ehdottoman tärkeää. On kuitenkin pienempi paha kertoa mahdollisista haasteista, ja pysyä sovitussa aikataulussa, kuin että se tulisi kaikille yllätyksenä siinä vaiheessa kun korjaavien liikkeiden tekeminen aiheuttaa aikataulun venymistä ja monesti lisäkustannuksia.
Mihin teillä kiinnitetään huomiota aikataulutuksessa?
Ota yhteyttä, niin keskustellaan lisää.
Mikko Lähteelä
Toimitusjohtaja, tekninen johtaja
Puh. +358 40 1657 222
mikko.lahteela(a)instman.fi
Tommi Pakarinen
Project Manager
Puh. +358 40 901 0029
tommi.pakarinen(a)instman.fi
Tarjouspyyntö, vaatimusten katselmus ja tekninen katselmus
Aloitamme Parempi teollisuuden projektinhallinta -blogisarjan käsittelemällä tarjouspyyntöä, vaatimusten katselmusta, sekä teknistä katselmusta.
Tarjouspyyntö
Tarjouspyyntöjä on kahdenlaisia; puutteellisia ja erittäin puutteellisia. Tämä tosiasia johtuu ihmistekijästä, joka on läsnä jokaisessa tarjouspyynnön lähettämistä edeltävässä vaiheessa. Lisäksi usein on käynnistymässä hanke mistä on vain puutteellista tietoa saatavilla. Myös kiire on useasti läsnä juuri kriittisessä vaiheessa.
Puutteellisen ja erittäin puutteellisen tarjouspyynnön käsittelyssä, katselmoinnissa ja arvioinnissa on suuria eroja. Molemmissa paikan päällä tehtävä kenttäkierros on tärkeä ja, mikäli asiakas antaa luvan, kohteen valokuvaus on erittäin tärkeä. Valokuvien avulla saadaan tallennettua kohteen erityispiirteet, joihin voidaan palata tarjouslaskentavaiheessa.
Erittäin puutteellisen tarjouspyynnön kenttäkäynti on monessa mielessä suoraviivaisempi, koska silloin silmät ja mieli on lähtökohtaisesti enemmän “auki”. Tällöin kohteella asiat tulee tarkastettua suuremmalla tarkkuudella – sitä vartenhan siellä juuri ollaan.
Erinomaisen tarkan ja yksityiskohtaisen tarjouskyselyn kanssa on helppo sortua nojaamaan tarjouspyynnössä annettuihin tietoihin. Silloin helposti käy niin, että kenttäkierroksessa keskitytään vain tiettyihin asioihin ja kokonaisuus jää taka-alalle. On kuitenkin pidettävä mielessä, että myös sen yksityiskohtaisemman tarjouspyynnön on laatinut ja lähettänyt ihmiset.
Meillä InstManilla jokaiseen tarjouspyyntöön ja kenttäkierrokseen suhtaudutaan äärimmäisellä tarkkuudella ja huolellisuudella. Tällä varmistamme sen että jokainen meidän tekemä projekti, jokainen kone- ja laiteasennus tai putkiasennus saadaan tehtyä parhaalla mahdollisella laadulla.
Vaatimusten katselmointi ja tekninen katselmus
Kun tarjouspyyntö saadaan, on sille suoritettava vaatimusten katselmus ja tekninen katselmus. Vaatimusten katselmoinnissa keskitytään tutkimaan projektissa käytettäviä tuotestandardeja, lainsäätäjän asettamia vaatimuksia sekä valmistajan/tilaajan itse määrittämiä spesifikaatioita ja lisävaatimuksia.
Teknisessä katselmoinnissa työn suorittaja kääntää katseensä omaan itseensä. Käydään läpi käytännössä se, että onko meillä mahdollisuutta toimittaa kyselyn mukaista kokonaisuutta. Tässä kohtaa ylempänä läpikäyty tarkemmin laadittu tarjouspyyntö on loistava työkalu. Mikäli tarjouspyynnössä on mainittu kaikki standardit ja spesifikaatiot, säästää se projektitoimihenkilön jalkoja huomattavasti.
Onko teillä millaiset painotukset katselmoinneissa? Ota yhteyttä, niin keskustellaan lisää.
Mikko Lähteelä
Toimitusjohtaja, tekninen johtaja
Puh. +358 40 1657 222
mikko.lahteela(a)instman.fi
Tommi Pakarinen
Project Manager
Puh. +358 40 901 0029
tommi.pakarinen(a)instman.fi