Yksi tärkeimmistä, mutta aliarvostetuimmista tehtävistä teollisuuden työmaalla on työsuunnittelu. Huolellisella työsuunnittelulla työt saadaan vaiheistettua siten, että työ voidaan viedä loppuun mahdollisimman turvallisesti, laadukkaasti ja aikataulussa.

Myös sidosryhmien tehokkaan hyödyntämisen kannalta hyvä työsuunnittelu on erittäin tärkeää. Hyvällä työsuunnittelulla voidaan sopia esimerkiksi alihankinnan kanssa asioista hyvissä ajoin etukäteen. Tai ainakin niin hyvissä ajoin, kun se on kussakin tilanteessa mahdollista.

Sidosryhmät kiittävät

Alihankkijat ovat usein niitä, jotka joutuvat joustamaan työnsuunnittelun pettäessä tai puuttuessa. Palveluntoimittajat ovat usein itse omassa työsuunnittelussaan huomioineet tilaajan mahdollisesti puutteet työsuunnittelussa.

Odotusaikojen pitämiseksi pienenä on äärimmäisen tärkeää, että työsuunnittelussa on otettu huomioon milloin ja missä alihankkijaa käytetään. Esimerkiksi tarvitseeko toimittajan tulla työmaalle vai voidaanko kyseinen asia hoitaa konepajassa tai jopa palveluntoimittajan tiloissa. Tällaisissa asioissa voivat säästöt olla huomattavia.

Myös muut sidosryhmät, kuten vaikkapa tuotannon organisaatiot ja tilaajan muut organisaatiot saavat projektien hyvästä työnsuunnittelusta arvokasta tietoa. Alhaallaoloajat lyhenevät, luovutuskäytäntöjä voidaan porrastaa, ettei projektin tai huoltoseisokin viimeisillä hetkillä olisi töiden luovutusten suhteen ruuhkaa vaan niitä voitaisiin porrastaa, kun tiedetään riittävällä tarkkuudella osakokonaisuuksien valmistumisaikataulu.

Omatkin tykkäävät

Työntekijöiden juoksuttaminen on miltä tahansa kantilta ajateltuna pöljää hommaa. Siitä ei perusta työntekijät, työnjohtajat, muut toimihenkilöt tai kukaan muukaan. Ei toimittajat eikä tilaajat. Eikä siitä pidä myöskään projektin kate.

Työkalupakin kantaminen itsessään ei auta työedistymistä millään tavalla.

Mitä enemmän työajasta saadaan suunnitellusti tehtyä tuottavaa työtä, sitä kannattavampaa yrityksen liiketoiminta pääsääntöisesti on. Huonon työsuunnittelun tai sen kokonaan puuttumisen riski on, että kentällä oleva henkilöstö alkaa passivoitua. Eritoten mikäli työsuunnittelu on sillä tasolla, että jokaista työvaihetta edeltää vaihtelevan mittainen ennakoimaton odotus.

Kaikkea ei voi suunnitella

Hyväkään työsuunnittelija ei voi tehdä hyvää työsuunnittelua ilman riittäviä ja riittävän luotettavia lähtötietoja. Mikäli ns. tuntemattomia tekijöitä on liikaa, on suunnittelu väkisinkin puutteellista. Tällöin on luonnollisesti varauduttava odotusaikoihin. Toki on hyvä tiedostaa etukäteen työt joista on puutteellista tietoa. Näitä töitä voidaan ikään kuin tarkkailla, jospa niitä päästäisiin tekemään jossain välissä missä olosuhteet ovat otolliset.

Kun tehdään olemassa olevaan laitokseen muutostöitä, muuttujia on aina paljon. Näihin lukeutuu niin muut toimijat työmaalla kuin tuotantoprosesseihin liittyvät erotuskäytännöt ja niiden haasteet.

Luoksepäästävyys

Luoksepäästävyys on niin ikään iso tekijä töitä suunnitellessa. Eritoten putkistoprojekteissa. Usein kenttähitsien määrää pystytään vähentämään huomattavasti hyvällä työnsuunnittelulla. Esimerkiksi painekokeen piiriin voidaan saada suurempi osuus putkistosta. Se kun on yksi ensisijaisista tavoista. Ainakin mikäli uskomme EN13480-4 standardia ja miksipä emme uskoisi.

Luoksepäästävyyttä voidaan ajatella myös ruostumattomien teräsputkien hitsauksessa TIG menetelmällä ja juuren kaasutuksen mahdollisuuteen tai mahdottomuuteen. Mikäli putken juurikaasutusta ei voida tehdä, vähenee käytettävissä olevat hitsausprosessivaihtoehdot huomattavasti. Tämä taas vähentää käytettävissä olevaa työvoimaa kyseiseen kohteeseen. Työsuunnittelussa voidaan usein ottaa huomioon tällaiset asiat.

Onko työn tekemiselle edellytyksiä

Viimeiseksi muttei vähäisimmäksi olen jättänyt ”edellytykset työn tekemiselle”. Työsuunnittelu riittävällä tarkkuudella kertoo tekijälleen, onko työn tekemiselle ylipäänsä edellytyksiä. Kyseessä voi olla esimerkiksi materiaali, joka on erittäin huono hitsattava tai muuten haastava materiaali. Tällainen  asia on erittäin monesti pelastanut tai kaatanut yrityksiä tai ainakin yksittäisiä projekteja.

Tätä asiaa sivusin jo teknistä katselmusta koskevassa blogikirjoituksessani. Nämä asiat ovatkin toisiaan tukevia osatekijöitä teollisuuden projektipäällikön työpöydällä.

Ota yhteyttä, niin keskustellaan lisää.

Mikko Lähteelä
Toimitusjohtaja, tekninen johtaja
Puh. +358 40 1657 222
mikko.lahteela(a)instman.fi

Tommi Pakarinen
Project Manager
Puh. +358 40 901 0029
tommi.pakarinen(a)instman.fi

Työturvallisuus on teollisuuden projektitoiminnan A ja O. Työn tekeminen turvallisesti on kaikkein tärkein lähtökohta kaikessa mitä tehdään tai aiotaan tehdä. Turvallisuus on mukana kaikissa vaiheissa ja jokaisessa työkokonaisuudessa. Työturvallisuus nähdään tosi usein pakkopullana ja pahana asiana.

Varsinkin suorittavalla tasolla ja isolla osalla myös toimihenkilöitä. Tämä on tosiasia koko Suomen teollisuudessa. Toisin sanoen edessä häämöttää kulttuurin muuttaminen koko maan mittakaavassa.

Perehdytys ja työturvallisuusvalvonta ensiarvoisen tärkeää

Turvallisuusperehdytys on hyvin tärkeä työkalu silloin, kun uutta porukkaa tulee usein. Suurissa laitoksissa näin monesti on. Tästäkin syystä suurissa laitoksissa työturvallisuusorganisaatiot ovat laajat ja niihin on panostettu suuresti. Mitä isompi projektikokonaisuus, sitä tärkeämpää on huolellinen työturvallisuusvalvonta.

Jokaiseen laitokseen perehtyessä on hyvä, että turvallisuusasiat käydään perusteellisesti läpi.

Rakennustyömailla työmaaperehdytys on laissa määrätty. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta sanoo näin: ”Päätoteuttajan on huolehdittava perehdyttämällä ja opastamalla siitä, että kaikilla yhteisen rakennustyömaan työntekijöillä on riittävät tiedot turvallisesta työskentelystä ja että he tuntevat kyseessä olevan rakennustyömaan vaara- ja haittatekijät sekä niiden poistamiseen tarvittavat toimenpiteet”.

Ihan hyvä näin. Kukapa muukaan niitä osaisi arvata.

Pelkkä työmaaperehdytys ei tietenkään riitä vaan aina tulee rakennustyömaahan asennoitua siten, että kyseessä on rakennustyömaa. Osat vaihtavat paikkaa, paljon väliaikaisia juttuja, reikiä seinissä, reikiä laittioissa ja katoissa.

Rakennustyömaan työturvallisuusvalvonta on osa Instman Oy:n tarjontaa.

Kuka valvoo ja kyttää ketä

Työturvallisuustoimet koetaan usein työntekijöiden keskuudessa kyttäämisenä ja tarpeettomana hidasteena työ tekemiselle. Luulen, että se johtuu siitä, että asiaa on alun perin lähdetty markkinoimaan väärin.

Vielä tänä päivänäkään moni on haluton tekemään turvallisuushavaintoja, koska ne koetaan juoruamisena ja kyttäämisenä. Minusta lähtökohta on väärä. Miten tähän on päädytty, sitä en osaa sanoa. Miten tästä pitäisi edetä? Siihen minulla on pari ajatusta.

Mielestäni työturvallisuushavainto tulee markkinoida työlaatua ja sujuvuutta parantavana tekijänä, mitä se tietenkin onkin. Lähtökohtana ei saa koskaan olla se, että yritetään löytää tekijästä vika. Toki on se näinkin aika ajoin, mutta pääsääntönä kuitenkin on, että kukaan ei halua loukata itseään eikä kukaan halua tehdä töitä turvattomissa olosuhteissa.

Puutun, välitän

Erään asiakkaan työturvallisuusteema tällä hetkellä on tai ainakin hiljattain oli ”puutun, välitän”. Siinä ideana on, että hyvässä hengessä puututaan turvattomiin työtapoihin. Ihan hyvä ajatus. Mielestäni kuitenkin vähän puolitiessään.

Minä olen kunnianhimoisempi. Minun mielestäni asia on tuotava siten, että ihminen puuttuu omaan tekemiseen enemmän kuin toisen. Itsekritiikki toimintatapojen, työkalujen ja ympäröivien riskien kartoituksessa on tavoite. Ohjaava puuttuminen on työkalu mitä tulisi käyttää vain turvallisuuskulttuurin lähtötilanteessa ja silloinkin harkiten.

Laatu- ja työturvallisuusajattelun erottelun aika on ohi

Omassa yrityksessäni olen alkanut ajamaan työturvallisuusajattelua hieman eri kulmalla. Jokainen turvallisuuspoikkeama ja turvallisuushavainto tekee yrityksen työskentelystä ja työtavoista aina hieman parempia.

Aina kun turvallisuushavainnon korjaavat toimenpiteet on tehty, työpaikasta on tullut vähän mukavampi ja helpompi paikka olla ja tehdä töitä. Aina laatu paranee. Aina työ vähän helpottuu. Voi olla, että jokin yksittäinen asia muuttuu hieman työläämmäksi, mutta perusajatus on tämä.

Kun saan tämän ajatusmaailman jokaisen ihmisen käyttöön, paranee työympäristö joka paikassa joka tasolla. Tietyllä tavalla jokainen tekee työturvallisuustyötä kotona mielellään ja huomaamatta. Jos terassilla naula irvistää, se kaivetaan pois tai hakataan takaisin. Kotona talon ylläpitotyöt ovat turvallisuutta viime kädessä parantavia. Tämä ajattelu tulisi saada myös työpaikoille. Esimerkiksi pakettiauton järjesteleminen on työturvallisuutta.

Onko teillä jotain hyviä konsteja, kun puhutaan työturvallisuuden parantamisesta tai henkilöstön sitouttamisesta turvallisuustavoitteisiin?

Ota yhteyttä, niin keskustellaan lisää.

Mikko Lähteelä
Toimitusjohtaja, tekninen johtaja
Puh. +358 40 1657 222
mikko.lahteela(a)instman.fi

Tommi Pakarinen
Project Manager
Puh. +358 40 901 0029
tommi.pakarinen(a)instman.fi