Yksi tärkeimmistä, mutta aliarvostetuimmista tehtävistä teollisuuden työmaalla on työsuunnittelu. Huolellisella työsuunnittelulla työt saadaan vaiheistettua siten, että työ voidaan viedä loppuun mahdollisimman turvallisesti, laadukkaasti ja aikataulussa.

Myös sidosryhmien tehokkaan hyödyntämisen kannalta hyvä työsuunnittelu on erittäin tärkeää. Hyvällä työsuunnittelulla voidaan sopia esimerkiksi alihankinnan kanssa asioista hyvissä ajoin etukäteen. Tai ainakin niin hyvissä ajoin, kun se on kussakin tilanteessa mahdollista.

Sidosryhmät kiittävät

Alihankkijat ovat usein niitä, jotka joutuvat joustamaan työnsuunnittelun pettäessä tai puuttuessa. Palveluntoimittajat ovat usein itse omassa työsuunnittelussaan huomioineet tilaajan mahdollisesti puutteet työsuunnittelussa.

Odotusaikojen pitämiseksi pienenä on äärimmäisen tärkeää, että työsuunnittelussa on otettu huomioon milloin ja missä alihankkijaa käytetään. Esimerkiksi tarvitseeko toimittajan tulla työmaalle vai voidaanko kyseinen asia hoitaa konepajassa tai jopa palveluntoimittajan tiloissa. Tällaisissa asioissa voivat säästöt olla huomattavia.

Myös muut sidosryhmät, kuten vaikkapa tuotannon organisaatiot ja tilaajan muut organisaatiot saavat projektien hyvästä työnsuunnittelusta arvokasta tietoa. Alhaallaoloajat lyhenevät, luovutuskäytäntöjä voidaan porrastaa, ettei projektin tai huoltoseisokin viimeisillä hetkillä olisi töiden luovutusten suhteen ruuhkaa vaan niitä voitaisiin porrastaa, kun tiedetään riittävällä tarkkuudella osakokonaisuuksien valmistumisaikataulu.

Omatkin tykkäävät

Työntekijöiden juoksuttaminen on miltä tahansa kantilta ajateltuna pöljää hommaa. Siitä ei perusta työntekijät, työnjohtajat, muut toimihenkilöt tai kukaan muukaan. Ei toimittajat eikä tilaajat. Eikä siitä pidä myöskään projektin kate.

Työkalupakin kantaminen itsessään ei auta työedistymistä millään tavalla.

Mitä enemmän työajasta saadaan suunnitellusti tehtyä tuottavaa työtä, sitä kannattavampaa yrityksen liiketoiminta pääsääntöisesti on. Huonon työsuunnittelun tai sen kokonaan puuttumisen riski on, että kentällä oleva henkilöstö alkaa passivoitua. Eritoten mikäli työsuunnittelu on sillä tasolla, että jokaista työvaihetta edeltää vaihtelevan mittainen ennakoimaton odotus.

Kaikkea ei voi suunnitella

Hyväkään työsuunnittelija ei voi tehdä hyvää työsuunnittelua ilman riittäviä ja riittävän luotettavia lähtötietoja. Mikäli ns. tuntemattomia tekijöitä on liikaa, on suunnittelu väkisinkin puutteellista. Tällöin on luonnollisesti varauduttava odotusaikoihin. Toki on hyvä tiedostaa etukäteen työt joista on puutteellista tietoa. Näitä töitä voidaan ikään kuin tarkkailla, jospa niitä päästäisiin tekemään jossain välissä missä olosuhteet ovat otolliset.

Kun tehdään olemassa olevaan laitokseen muutostöitä, muuttujia on aina paljon. Näihin lukeutuu niin muut toimijat työmaalla kuin tuotantoprosesseihin liittyvät erotuskäytännöt ja niiden haasteet.

Luoksepäästävyys

Luoksepäästävyys on niin ikään iso tekijä töitä suunnitellessa. Eritoten putkistoprojekteissa. Usein kenttähitsien määrää pystytään vähentämään huomattavasti hyvällä työnsuunnittelulla. Esimerkiksi painekokeen piiriin voidaan saada suurempi osuus putkistosta. Se kun on yksi ensisijaisista tavoista. Ainakin mikäli uskomme EN13480-4 standardia ja miksipä emme uskoisi.

Luoksepäästävyyttä voidaan ajatella myös ruostumattomien teräsputkien hitsauksessa TIG menetelmällä ja juuren kaasutuksen mahdollisuuteen tai mahdottomuuteen. Mikäli putken juurikaasutusta ei voida tehdä, vähenee käytettävissä olevat hitsausprosessivaihtoehdot huomattavasti. Tämä taas vähentää käytettävissä olevaa työvoimaa kyseiseen kohteeseen. Työsuunnittelussa voidaan usein ottaa huomioon tällaiset asiat.

Onko työn tekemiselle edellytyksiä

Viimeiseksi muttei vähäisimmäksi olen jättänyt ”edellytykset työn tekemiselle”. Työsuunnittelu riittävällä tarkkuudella kertoo tekijälleen, onko työn tekemiselle ylipäänsä edellytyksiä. Kyseessä voi olla esimerkiksi materiaali, joka on erittäin huono hitsattava tai muuten haastava materiaali. Tällainen  asia on erittäin monesti pelastanut tai kaatanut yrityksiä tai ainakin yksittäisiä projekteja.

Tätä asiaa sivusin jo teknistä katselmusta koskevassa blogikirjoituksessani. Nämä asiat ovatkin toisiaan tukevia osatekijöitä teollisuuden projektipäällikön työpöydällä.

Ota yhteyttä, niin keskustellaan lisää.

Mikko Lähteelä
Toimitusjohtaja, tekninen johtaja
Puh. +358 40 1657 222
mikko.lahteela(a)instman.fi

Tommi Pakarinen
Project Manager
Puh. +358 40 901 0029
tommi.pakarinen(a)instman.fi